Rintaranka lukossa
Julkaistu tiistaina 21. joulukuuta 2021
Muistan, kun valmistuin kiropraktikoksi viiden aika teoriapainotteisen opintovuoden jälkeen vuonna 2004, ja aloitin työt. Koin, että opinnoissani keskityttiin erittäin paljon kaularangan ja lannerangan tutkimiseen ja hoitamiseen. Ikään kuin rintaranka olisi jäänyt vähemmälle huomiolle? Vaikka nyt myöhemmin ymmärrän miksi, jäi minulle opintojen aikana sellainen kuva, ettei rintarangassa sitten paljon hämminkiä taida ollakaan. En olisi voinut olla pahemmin väärässä!
Sillä rintarangassa todellakin oli hämminkiä! Sen opin asiakkaistani hyvin nopeasti. Koska tulin heti valmistumisen jälkeen kesällä 2004 töihin Tampereelle, ajattelin alkuun, että tämä ”lapojev väli jumissa” on kai sitten jonkinlainen tamperelainen syndrooma. Sillä tosiasia oli se, että iso osa päivittäisistä asiakkaista tuli hakemaan apua nimenomaan rintarangan kipuun ja jumeihin.
Pikkuhiljaa tilanteeseen tottui, ja nyt se on minulle jo ihan itsestäänselvyys, että rintarankahommiahan tässä työssä paljon tehdään. Minulle se sopii, rintaranka on harvoin hankala. Tai on se hankala, jos kipu iskee omaan selkään. Mutta kiropraktikkona tykkään rintarangan parissa työskentelystä paljonkin. Koska se on lähtökohtaisesti niin simppeli. Ja rintarangan saa yleensä nopeasti kuntoon.
Rintarankaan lasketaan kuuluvaksi 12 nikamaa. Eli puolet koko selkärangan 24 nikamasta lasketaan rintarankaan kuuluviksi. Rintaranka on varsin pitkä. Se ulottuu hartian tasolta vyötärön seudulle. Näissä 12 nikamassa on yhteensä kaikkiaan 48 niveltä. Eli ns. fasettinivelet kunkin nikaman molemmin puolin niveltymässä sekä ylä- että alapuolella olevaan nikamaan. Fasettiniveliä on siis rintarangan alueella yhteensä 24.
Fasettinivelten lisäksi jokaisessa nikamassa on vielä kaksi muuta niveltä, eli kylkiluun liitosniveltä eli costa-liitosta (lat. articulatio costotransversaria), kylkiluihin niveltymässä. Näitäkin niveliä on siis 24 kappaletta.
Otin tuon lyhyen anatomian oppitunnin tähän siksi, että tuo hurja nivelten määrä auttaa ainakin minua ymmärtämään, miksi on niin iso todennäköisyys, että rintarankaan kehittyy nivelten liikehäiriöitä. Niveliä on niin monta! Saa nimittäin olla aikamoinen joogi, että saa pidettyä kaikki 48 niveltä sulavaliikkeisinä päivästä toiseen!
Rintaranka joutuu koville erityisesti istumatyössä
Kirjoitin jo SI-nivelestä kertovassa artikkelissani, että kun puuhailee nivel-ja lihasjumien parissa kaiket päivät ja näkee niitä niin paljon, ei aina hirveästi viitsi lähteä pohtimaan, mistä näitä nivelten lukkoja ja muita jumeja syntyy. Niitä vain syntyy. Ja ilmeisen helposti, ilman sen kummempia vammoja tai onnettomuuksia. Rintaranka on kovin altis häiriötiloille. On aika iso todennäköisyys, että sinullakin niitä on.
Tosiasiahan on, että rintaranka joutuu aika koville istuvaa tai muulla tavalla paikallaan olevaa elämäntyyliä viettämään joutuvalle (nyky)ihmiselle. Tämä on toinen iso syy rintarangan liikehäiriöihin ja niistä aiheutuviin kipuihin ja kiristelyihin. Muitakin syitä tietysti on. Hankalat työasennot esim. erilaisissa asennustöissä tai työt, joihin kuuluu paljon toistuvaa liikettä, saattavat altistaa rintarangan häiriöille.
Myös kätisyys vaikuttaa rintarankaan. Tyypillisin tilanne on se, että oikeakätisellä on oikea puoli rintarangasta melkoisessa ”solmussa”, samalla kun vasen puoli voi olla miltei priima. Lisäksi yksi syy rintarangan jumiutumiselle on häiriöt hengityksessä. Erityisesti ns. pinnallisessa hengitystavassa kylkiluiden nivelten ja pallealihaksen normaali liike eli rintakehän alueen luonnollinen, ”sisältä”päin syntyvä liike jää vajaaksi.
Kirjoitin edellä, että rintaranka on varsin simppeli alue. Ja niin se onkin, varsinkin jos sitä vertaa kaula- tai lannerankaan. Kaula- ja lannerangan alueella on jonkin verran herkemmät rakenteet, erityisesti neurologiset rakenteet, rintarankaan verrattuna. Rintarangan vaivoissa ei tarvitse yhtä usein kuin kaula- tai lannerangan vaivoissa poissulkea mahdollisia ”vakavampia” syitä kivulle. Tällaisia ”vakavampia” syitä ovat esim. välilevynpullistuma tai nivelrikosta johtuvat ikävät hermopinteet (lateraalistenoosi). Yksinkertaisesti siksi, että rintarangassa em. ongelmia ilmenee huomattavasti harvemmin kuin kaula- ja lannerangan alueella.
Toki tarkkana on selkää tutkivan ja hoitavan henkilön oltava rintarangankin kohdalla. On tärkeää, että annat selkäsi vain erittäin hyvin koulutetun ammattilaisen käsiin, etenkin silloin kun puhutaan manipulaatiohoidosta. Koulutettu kiropraktikko on ainoa manipulaatiohoidon ammattilainen, joka on käynyt läpi viisivuotisen, korkeakoulutasoisen erikoiskoulutuksen, jossa on perehdytty yksinomaan tuki- ja liikuntaelimistössä esiintyviin häiriötiloihin. Koulutetun kiropraktikon (D.C.) ammattitaitoon voit luottaa.
Rintaranka oireilee monella eri tavalla
Miten rintaranka sitten oireilee? Hyvinkin monella tavalla. Tyypillisin nivelen lukko-oire on ylä- tai keskiselässä tuntuva melko terävä tai pistävä kipu. Se tuntuu usein melko pienellä alueella.
Rintarangan lukko on usein liikekipua niin, että se ei välttämättä särje koko ajan, vaan vihlaisee tietyssä liikkeessä tai tietyssä asennossa. Syvään hengittäminen saattaa pahentaa rintarangan kipua. Kaikkein yleisin kipualue rintarangassa on lapaluiden välinen alue. Tämän alueen lukkotilat voivat myös heijastaa kipua ikään kuin ”läpi” rintakehän etupuolelle. Tällöin kipu tuntuu sekä selässä että rinnassa, ja joskus pelkästään rinnassa.
Toki lukko-oire voi tulla mihin tahansa kohtaan rintarangan alueella. Jos lukko-oire on rintarangan ylimmissä nikamissa, tällöin erityisesti pään kääntäminen on kivuliasta ja vaikeutuu.
Lukko-oire voi olla myös kivuton. Tällöin pääasiallinen oire on jäykkyys. Tällöin etenkin selän kiertäminen voi olla työlästä.
Rintarangan lukot korjaantuvat parhaiten nivelmanipulaatioon perehtyneen ammattilaisen käsissä. Nivelmanipulaatio on nopea ja vaivaton tapa saada rintarangan toiminta normalisoitua. Suosittelen koulutettua kiropraktikkoa.
Rintarangan lukkoa voi ehkäistä liikkuvuusharjoitteilla
Entä sitten rintarangan omatoiminen huolenpito?
Rintarangan liikepotentiaali on upea. Jos rintarangassa on vapaa liike, se kiertyy oikealle ja vasemmalle, kallistuu oikealle ja vasemmalle, koukistuu eteenpäin ja ojentuu taaksepäin. Eipä onnistu näin hieno ja monipuolinen liikkeiden sinfonia lannerangalta! Mutta rintaranka myös tarvitsee monipuolista liikettä, jotta se pysyisi liikkuvana, ja tyytyväisenä. Se kärsii liiallisesta paikallaanolosta, etenkin paikallaan istumisesta.
Rintaranka toivoo liikkuvuutta ja voimaa, ihan niin kuin mikä tahansa kehonosa. Rintarangalle erityisen mieluisia ovat erilaiset liikkuvuusharjoitteet, eri suuntiin. Etenkin kiertoliike sekä taaksetaivutus ovat sellaisia liikesuuntia, joita ei arjessa automaattisesti selkään aina tule.
Ryhdin ja lihastasapainon puolesta annan sellaisen yleispätevän ohjeen, että venyttelyssä kannattaa painottaa rintakehän etupuolta, ja voimaharjoituksissa selän puolta. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö etupuoli tarvitsisi voimaa tai etteikö selän puoli tarvitsisi venytyksiä. Mutta yleensä rintarangan ryhtiongelmissa ja lihasepätasapainotilanteissa korostuu etupuolen lihasten kireys ja selän puolen lihasten heikkous.
Tärkein venyttelyliike rintarangan ja rintakehän alueelle on mielestäni rintalihasvenytys. Rintalihas on voimakas ja helposti kiristyvä lihas, joka kiristyessään rajoittaa sekä olkapäiden että yläselän liikettä. Rintalihakset hyötyvät erityisen paljon myös hieronnasta. Rintalihaskireys on rintarangan, olkapäiden ja niska-hartiaseudun vaivoissa erittäin olennainen tekijä, ja siksi yksi tärkeimmistä lihaksista huomioida.
Voimaakin rintaranka tarvitsee. Rintaranka on pitkä, ja siinä on paljon kannateltavaa, eikä se oikein jaksa pysytellä hyvässä ryhdissä ilman lihasvoimaa. Tärkein treenattava alue lihastasapainon ja ryhdin kannalta on rintarangan ns. ”ryhtilihakset” eli ns. lapatuki -alue. Tästä hieman lisää tuonnempana. Suunnikaslihaksen (lat. musculus rhomboideus) ja leveän selkälihaksen (lat. musculus latissimus dorsi) tulisi myös mielellään olla hyvässä kunnossa. Samoin rinta- ja vatsalihasten.
Haluan vielä muistuttaa, että tämä edellä kuvattu suositus on jonkin verran yksinkertaistettu tiivistelmä rintarangan huoltamisesta. Mutta toisaalta, erittäin toimiva suurimmalle osalle meistä.
Pilates on loistava laji myös rintarangan huoltoon
Kuten kävi pakaralihasartikkelissani, joudun ”markkinoimaan” pilateksen ihanuutta tämänkin artikkelin yhteydessä. Pilateksessa nimittäin huomioidaan rintaranka sekä liikkuvuuden että voiman osalta erityisen kauniisti. Hyvin koostetulla tunnilla rintarangan kaikki kuusi liikesuuntaa huomioidaan niin että liikkuvuutta saadaan harjoitettua kaikkiin rintarangan toivomiin suuntiin. Sen lisäksi rintarangan voimantuoton peruspilari, ryhtilihasten ”aateli”, ns. lapatuki, huomioidaan pilateksessa erityisen hyvin.
Lapatuki on hieno ja tärkeä asia, siitä kirjoitan myöhemmin oman artikkelin. Lapatuella tarkoitetaan siis epäkäslihaksen (lat. musculus trapezius) alaosan ja etusahalihaksen (lat. musculus serratus anterior) rintarangalle, yläselälle, hartioille ja olkapäille tarjoamaa ryhdin tukea. Kova kokonaisuus, ja olennainen asia jopa päänsärkykuntoutuksessa!
Kiitos mielenkiinnosta rintarankaa kohtaan. Mikäli haluat tutkituttaa oman rintarankasi, tervetuloa vastaanotolleni. Autan sinua mielelläni!
Vastaanottoni on Tampereella The Back Roomissa (Papinkatu 19) ja Seinäjoella Fysio-Ketelän tiloissa (Puskantie 23).
Varaa aika Tampereelle tai Seinäjoelle
Krista Ketelä (ent. Krista Valli)
Kiropraktikko D.C.